EGOTRIPPI ON VAIHTEEKSI ROKIMPI

Suomen hienoimpiin kitarapop-bändeihin lukeutuvan Egotripin edellinen, hieman vakavasävyinen Alter Ego -albumi syntyi orkesterille vaikeana aikana. Tuoreella Helsinki-Hollola -levyllä orkesteri on lyönyt taas pirteän rock-vaihteen silmään.

-Halusimme tehdä taas rokettirollia, kitaristi Knipi myöntää.

Viime rundilla alkoi ärsyttää Alter Egon biisien soittaminen. Ensinnäkin ne olivat äärettömän vaikeita, koska ne olivat niin pitkälle sovitettuja. Toiseksi, ja tämä nyt on henkilökohtainen mielipiteeni, niin minä halusin ehdottomasti enemmän rokettirollia. Minä saan kicksit siitä, kun ollaan keikalla, se on mun juttuni. Koin sellaisen herätyksen, että nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni. Ei se loppujen lopuksi ollut vaikeaa, muut jätkät ostivat hyvin nopeasti rokkilevyn idean. Varmasti heilläkin oli kytenyt takaraivossa samanlaisia ajatuksia, Knipi kertoo hienon Helsinki-Hollola -albumin musiikillisten suuntaviivojen vetämisestä.

Pois studiokammosta

Egotripin vuonna 1995 tullut debyyttialbumi Egotrippi äänitettiin kahdeksasta neljään periaatteella Finnvoxin studiossa Helsingissä. Tuosta hutaisusta Knipi kertoo saaneensa studiokammon, jonka vuoksi bändin levyt on sen jälkeen äänitetty milloin missäkin ja useammissa pätkissä. Alter Egoa esimerkiksi purkitettiin kannettavalla äänityskalustolla laulaja-kitaristi Markus Nordenstrengin (soolouran lisäksi tuttu muun muassa Jonna Tervomaan bändistä) mökillä Tampereella, Vuosaaren kesäsiirtolassa ja Knipin vaimon vanhempien kesämökillä Lohjalla.

Lemonator-mies Lasse Kurjen tuottama ja Don Huonoista tutun Jukka Puurulan äänittämä Helsinki-Hollola pantiin kuitenkin purkkiin Hollolassa vanhaan kouluun tehdyssä kodikkaassa studiossa. Piuhojen vetäminen ja muu äänitysvehkeiden siirtelemiseen liittyvä vaivalloisuus alkoi kyllästyttää. Knipi yltyy kehumaan vuolaasti paikan atmosfääriä ja tilojen toimivuutta takkoineen ja saunoineen. Perheellinen mies ei olisi alun perin halunnut lähteä kovin kauas kotoa.

-Kaikki helsinkiläiset studiot olivat kuitenkin varattuja silloin kun olisimme halunneet levyä äänittää. Rumpalimme Sampo oli tekemässä Jonna Tervomaan ekaa levyä Hollolassa, ja hän kehui studiota. Kun astuimme ensimmäisen kerran ovesta sisään, tuli heti sellainen olo, että tänne me jäädään eikä tulla pois, Knipi ylistää.

Kanava aukesi

Kahdeksan uuden albumin 12 biisistä on Knipin säveltämiä ja sanoittamia. Loput ovat lähtöisin laulaja Mikki Kausteen kynästä, lukuunottamatta Lennokkia joka on kitaristi Skelen Knipin ja Mikin käsialaa. Knipi uskoo, että Helsinki-Hollola on Egotripin levyistä se, joka on eniten hänen itsensä, biisintekijän, näköinen.

-Tässä on helvetin paljon sellaista tavaraa, kuten Koivuniemen herra ja Tällaisena iltana joka on sanoituksellisesti hyvin näköistäni. Olen pyrkinyt välttämään turhia kielikuvia ja suurempia hienouksia. Yritin vain tehdä mahdollisimman simppeleitä juttuja alkuperäisten teksti-ideoiden pohjalta.

-Sain tällä levyllä jonkin ihme kanavan auki, jollaista minulla ei ole koskaan ennen ollut. Biisejä tuli ihan koko ajan, pystyin tekemään niitä mitä typerimmistäkin aiheista. Umpikujassa-singlen b-puolelle tulee esimerkiksi biisi nimeltä Rasmus. Rupesin soittamaan treenikämpällä hölmöä riffiä, johon tein sanat yhdeltä istumalta. Kappale kertoo mimmistä, joka on rakastunut Rasmuksen jätkiin ja jotka eivät koskaan huomaa tätä, kun aina on kiire seuraavalle keikalle, Knipi nauraa.

Knipi myöntää, että Superegoa tehdessä sävelkanava aukesi vasta puolessavälissä sessioita, ja Alter Egon aikana kanava pysyi kokonaan kiinni.

-Ihmettelen, miten edes pystyimme tekemään niinkin hyvän levyn niihin aikoihin. Meininki oli aikamoista kaaosta. Minä en ollut vielä tottunut siihen että Aakku (nykyisen basisti Mikon edeltäjä) oli lähtenyt bändistä ja Mikillä taas oli rakkausongelmia sun muita. Muutenkin oli vähän omituinen olo, koska olimme heittäneet niin paljon keikkaa, emmekä oikeastaan rauhoittuneet missään vaiheessa. Se heijastui kaikkeen mitä teimme, Knipi muistelee.

Helsinki-Hollolalla Egotrippi on selvästi löytänyt saman hyväntuulisen perusvireen, joka huokuu sen kahdelta ensimmäiseltä levyltä. Rauhallista tunnelmointia on edelleen mukana, mutta pääasiallisesti levy kuitenkin rokkaa. Tästä saadaan Knipin mukaan kiittää tuottaja Kurkea.

-Olemme tässä bändissä hyvin nopeasti toistemme kurkuissa kiinni, kun musiikista pitäisi puhua. Lasse loi äänityksiin todella hyvän yhteishengen. En usko, että kukaan muu olisi siihen pystynyt. Esimerkiksi minä ja Mikki emme ole ikinä ennen olleet näin hyvissä väleissä kuin nyt ja koko levyn teon aikana. Tämä on ollut todella vapauttava prosessi.

JUHO HÄMÄLÄINEN

P.S. Kannattaa myös tutustua levyltä löytyvään Mari Myllymäen tekemään laajaan PC-mikroilla toimivaan multimediaosuuteen. Se on mainio.